Hämeen Ilvesreitti

VAELLUS | POLKUJUOKSU | MAASTOPYÖRÄILY

Keltainen neliö ja vihreällä pohjalla oleva keltainen ilves ovat Hämeen Ilvesreitin reittimerkintöjä.
Hämeen Ilvesreitti on merkitty maastoon vinoneliöin sekä Ilvesreitin logolla.

Etelä-Suomen pisin vaellusreitistö Hämeen Ilvesreitti yhdistää Kanta-Hämeen kauneimmat luontokohteet yhdeksi saumattomaksi reitistöksi: kansallispuistoista järven rannoille ja jylhiltä kallioilta lappimaiseen suotunnelmaan.

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen retkeilyreitistö, joka ulottuu yli 250 kilometrin matkalle pitkin Hämeen järviylängön kauneinta luontoa. Reitti kulkee Hattulan, Hämeenlinnan, Lopen, Tammelan ja Riihimäen alueella yhdistäen alueen merkittävimmät luonto- ja kulttuurikohteet toisiinsa. Reitti kulkee osin myös viikinkiaikaista Hämeen Härkätietä pitkin.

Monipuolinen reitistö vaellukseen, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn

Olipa suunnitelmissasi leppoisa päiväretki perheen kanssa tai haastavampi usean päivän vaellus, Hämeen Ilvesreitti sopii monenlaiseen liikkumiseen. Reitistö toimii hyvin myös polkujuoksuun, ja reitiltä löytyy myös maastopyöräilyyn sopivia reittejä.

Koko reitistön voi kulkea päästä päähän pitkänä vaelluksena, ja reitistöltä löytyy eri pituisia rengasreittejä päiväretkeilyyn.

Sininen vinoneliö toimii reittimerkkinä Hämeen Ilvesreitillä.

Kanta-Hämeen maakunnallinen retkeilyreitistö 

Reitistö rakennettiin vuosina 2007–2010 Hämeen liiton ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteistyönä, ja sen tavoitteena oli yhdistää Kanta-Hämeen virkistys- ja suojelualueet kolmen kaupunkiseudun välillä. Viimeisin reittiosio Hattulan ja Hämeenlinnan välille valmistui loppuvuodesta 2023, jolloin reitistö täydentyi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Hämeen Ilvesreitin varrella voi nauttia hämäläisestä luonnosta: metsistä, suoalueista, kolmannen Salpausselän harjuista, järvistä, kallioista ja niityistä. Monipuolisen reitin tunnetuimmat luontokohteet ovat Hattulan Tenholan linnavuori, Hämeenlinnan Ahveniston luonnonsuojelualue, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Saaren kansanpuisto sekä Riihimäen Riutta.

Kartta Hämeen Ilvesreitti

Päiväretki tai monipäiväinen vaellus

Vaikka reitistö on kokonaisuudessaan pitkä, se tarjoaa runsaasti lyhyitä reittejä päiväretkiä tai yön yli retkiä varten. Matkan varrelta löytyy lukuisia levähdyspaikkoja, kuten laavuja, nuotiopaikkoja, pöytäpenkkiyhdistelmiä ja uimapaikkoja.

Reitti on merkitty maastoon vinoneliöillä ja ilvestunnuksin, joten suunnistaminen erityisesti rengasreiteillä onnistuu ilman karttasovellusta. Osa yhdysreiteistä on merkitty keltaisilla nauhoilla. Pitkille yhdysreittiosuuksille on aina suositeltavaa ottaa mukaan kartta tai ladata reitti etukäteen puhelimelle.

Reittiopasteita metsässä.

Hämeen Ilvesreitin kartta

Alla olevalle kartalle reitti on jaettu eri osioihin. Voit tarkastella reittiosioita klikkaamalla kävelijän kuvaketta. Lataamiseen saattaa mennä hetki. Yhtenäisen reitin taukopaikkoineen löydät Luontoon.fi -sivustolta.

Katso mahdolliset tiedotteet reitin varrelta ajankohtaista -sivulta.

Rengasreitit

Ihminen kävelee metsässä puisella sillalla.

Rengasreitti on vaivaton ja elämyksellinen tapa tutustua luontoon, sillä reitti palaa takaisin lähtöpisteeseensä. Kulkeminen on helppoa, sillä auto tai polkupyörä odottaa sinua juuri siellä, mistä lähdit liikkeelle, eikä sinun tarvitse suunnitella paluukuljetusta erikseen. Rengasreitillä et joudu kulkemaan samaa polkua takaisin, maisemat vaihtuvat jatkuvasti ja mielenkiinto pysyy yllä koko matkan ajan.

Maastopyöräily

Kaksi ihmistä maastopyöräilevät metsässä.

Hämeen Ilvesreitti avaa maastopyöräilijälle ainutlaatuisen ikkunan Hämeen luontoon ja historiaan. Pehmeät harjupolut, tuoksuvat metsätiet ja vaihtelevat maastonosuudet tekevät reitistä elämyksen niin ensikertalaiselle kuin kokeneellekin pyöräilijälle.

Retkeile Hämeen järviylängöllä

Hämeen järviylänkö on laaja, harvaan asuttu ja erämaisena säilynyt luontoalue Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Karkkilan välissä. Alueen maisema on viimeisimmän jääkauden käsialaa: Salpausselkien reunamuodostumat, pitkät harjujaksot sekä niiden väliin syntyneet järvet, suot ja virtavedet luovat poikkeuksellisen rikkaan ja vaihtelevan luontoympäristön.

Järviylängölle ovat tyypillisiä laajat mäntykankaat, valoisat harjumetsät sekä rehevät lehtoalueet järvien ja jokien rannoilla. Seudulla on säilynyt Etelä-Suomessa poikkeuksellisen laajoja luonnontilaisia soita, ja harjujen liepeiltä kumpuavat lähteet synnyttävät Kokemäenjoen, Karjaanjoen ja Vantaanjoen ylimmät latvapurot.

Hämeen järviylänkö on koko Etelä-Suomelle korvaamaton luonnon ydinalue ja ekologinen käytävä, joka yhdistää Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot osaksi laajempaa luontoverkostoa. Yhteydet ulottuvat idässä Evon kautta Päijänteelle, etelässä Nuuksion ylängölle ja pohjoisessa Pirkanmaan eteläosiin. Hämeen Ilvesreitti vie retkeilijän tämän ainutlaatuisen luontokokonaisuuden sydämeen.